Tietoa etäterapiasta ja vinkkejä etäterapiaistuntoja varten
Korona-ajan myötä tapahtunut hyppäys videovälitteiseen psykoterapiaan on varmasti tullut jäädäkseen. Aikanaan arvelin teknologian häiritsevän terapiakeskustelua ja luottamuksellisen terapiasuhteen rakentumista ja pelkäsin vuorovaikutuksen olevan jotenkin vähemmän luonnollista videovälitteisesti. Nyt muutaman vuoden omakohtainen kokemus vahvistaa tutkimuksissakin esiin tullutta näyttöä siitä, että toimiva terapia ja luottamuksellinen terapiasuhde voivat ihan hyvin syntyä myös videovälitteisesti.
Mitä on etäterapia?
Etäterapialla voidaan tarkoittaa niin videovälitteisesti tai puhelimitse tapahtuvaa reaaliaikaista terapiakontaktia terapeutin ja asiakkaan välillä kuin netissä tapahtuvaa ajasta riippumatonta itsehoito-ohjelmaa. Käytännössä jälkimmäisestä käytetään usein termiä nettiterapia. Esimerkiksi Mielenterveystalon nettiterapiat ovat pitkälti itse, joskin ammattilaisen tuella, suoritettavia strukturoituja hoito-ohjelmia. Netti- tai etäterapialla voidaan jossain yhteydessä tarkoittaa myös täysin itse toteutettavia omahoito-ohjelmia, joita usein markkinoidaan myös verkkokursseina.
Kun itse puhun etäterapiasta, tarkoitan määritelmän ensimmäistä muotoa eli psykoterapiaa, joka toteutuu suojatun video-ohjelman välityksellä. Täsmällisempi termi olisi kai videovälitteinen psykoterapia, mutta etäterapia on helpompi ja yleisesti käytössä oleva termi.
Etäterapian hyödyt ja haasteet
Psykoterapeutit eivät jakaannu tasaisesti maan joka kolkkaan, ja etenkin syrjäseuduilla voi olla kymmenien tai satojen kilometrien matka terapeutin vastaanotolle. Välttämättä myöskään isoista kaupungeista ei tuosta vaan löydy vapaata terapeuttia, ja sopivan terapeutin etsintä on työlästä. Etäterapiamahdollisuus laajentaa terapeutin löytämismahdollisuuksia, sillä hakualueena voi olla koko Suomi. Etäterapian ehdoton hyöty on siis sen paikasta riippumaton luonne.
On myös todettu, että etäkontakti vähentää estoja, ja siten arkojen asioiden käsittely voi olla helpompaa etänä kuin kasvokkain. Myös tunneilmaisu voi helpottua, kun saa olla omassa yksityisessä tilassa. Jotkut ovat myös kokeneet etäterapiassa terapeutin empaattisempana kuin kasvokkaisissa tapaamisissa. Tätä voi selittää ehkä se, että mikroilmeiden jäädessä huomaamattomammiksi ruudulla, joutuu terapeutti tarkentamaan ja selventämään ilmaisuaan. Tutkimuksissa on myös todettu asiakkaan aktiivisuuden lisääntyvän etäterapiassa, ja on arvioitu, että suhde terapeutin ja asiakkaan välillä on etäyhteydellä toteutettuna tasa-arvoisempi.
Paikasta riippumattomuus ei ole kuitenkaan kaikille helpotus. Jos kotona häärii puoliso etätöissä tai lapset jaloissa, voi orientoituminen terapiaan olla hankalaa. Myös työpaikka tai työtehtävät voivat olla sellaiset, ettei kesken työpäivää ole mahdollista irrottautua niistä.
Yllättävän moni asiakas on todennut auton ihan toimivaksi terapiapaikaksi (ei ajaessa, vaan parkissa istuen!). Saunan lauteilla (kylmässä saunassa ja ihan vaatteet päällä siis!) ja varastossakin on joku istunut, mutta silloin kannattaa tarkistaa, että nettiyhteys toimii näissä paikoissa. Mutta jos tilan järjestäminen on hyvin hankalaa, on ehkä paikallaan hakea kasvokkaista psykoterapiaa. Joskus myös se, että saa mennä jonnekin rauhalliseen vastaanottotilaan, jossa kukaan ei vaadi eikä pyydä mitään, voi olla jo itsessään terapeuttista.
Kuten terapiassa aina, myös kokemukset etäterapiasta ovat yksiöllisiä. Voi olla, että jollekin se, ettei terapeutti ole fyysisesti läsnä samassa tilassa, tuntuu vaikealta. Itsekin suosin kasvokkaista kontaktia yleensä aina silloin, kun se on mahdollista.
Etäkontaktin ilmiöitä kuten tasa-arvoisempaa suhdetta, asiakkaan aktiivisuutta ja estojen vähentymistä käsitellään usein pelkästään positiivisina asioina, mutta ehkä näilläkin on kääntöpuolensa. Ainakaan itse en esimerkiksi lääkärille mennessä kaipaa tasa-arvoista suhdetta, vaan haluan asettua potilaan rooliin. Olen miettinyt, voiko etäyhteys terveydenhuollossa voimistaa tehokkuusvaatimusta, jossa hiljaisuudet ja tauot tuntuvat kiusallisilta ja tarve täyttää tila toiminnalla (puheella) korostuu. Haluan muistuttaa etäterapia-asiakkaita siitä, että terapiaan (ja vuorovaikutuksen yleensäkin) kuuluvina ilmiöinä mietinnän hetket, luonteva hiljaisuus ja ikkunasta ulos katsomiset, ovat myös etäterapiassa aivan ok. Ja vastuu terapiaistunnon kulusta on viime kädessä terapeutilla.
Etäterapian haasteisiin toki kuuluu myös riski, että yhteys pätkii. Teknologia on kehittynyt huimasti, ja totaaliset yhteyskatkokset ovat enää melko harvinaisia, mutta jostain syystä joskus voi käydä niin, että kesken tärkeän aiheen terapeutti tai asiakas "tipahtaa pois" linjoilta. Omaa virtuaalista kärsivällisyyttäni koettelee myös melko yleinen äänen ja kuvan eriaikaisuus. Päälle puhumista tulee helposti, kun ääni siirtyy hieman jälkijunassa. Joskus kuvan jähmettyminen häiritsee.
Nämä tekniset haasteet luovat etäkontaktiin epävarmuutta, mutta niiden kanssa on vain elettävä. Joskus ne voivat jopa tuoda pientä kevennystä ja huumoriakin mukanaan.
Vinkkejä etävastaanottoon
Olen tähän koonnut käytännössä oppimiani vinkkejä, jotka sekä terapeutin että asiakkaan kannattaa huomioida videovälitteisessä toiminnassa
- Orientoidu tulevaan tapaamisen hetki ennen tapaamisen alkua. Vaikka etätapaamisen hyvänä puolena onkin matka-ajan säästö, on siirtymät usein silti tärkeitä orientoitumisessa. Suoraan etäkokouksesta etäterapiaan siirtyessä mieli ei ehdi heti mukaan. Kannattaa varata n. 5 minuuttia vaikka vain siihen, että tuijottelee ulos ikkunasta ja hengittelee rauhallisesti.
- Järjestä rauhallinen ja yksityinen tila terapiakeskustelua varten. Ajatus, että joku saattaa kuulla keskustelusi, voi häiritä yllättävän paljon sitä, mistä puhutaan.
- Varmista riittävä nettiyhteys. Yhteyden pätkimistä saattaa aina välillä esiintyä, mutta joskus voi olla merkitystä esimeriksi sillä, missä kohti asuntoa on. Sulje kilpailevat raskaat sivustot ja ohjelmistot. Nettiyhteyksiä kuormittavia tekijöitä ovat mm. nettipelit, videostreamaus-sivut, latautuvat ohjelmistot ja päivitykset sekä saman WiFi:n toiset käyttäjät (esim. Netflixin katsominen).
- Videokameran on suotava olla päällä. "Vanhojen" tuttujen asiakkaiden kanssa joskus voi riittää pelkkä puhelinyhteys, mutta yleensä kontakti on helpompi muodostaa, kun edes jonkin verran näkee ilmeitä.
Tietoturva
Etäterapia tulee aina toteuttaa vahvasti suojatun ja turvallisen videoyhteyden välityksellä. Itse käytän erityisesti psykoterapeuteille suunniteltua MinduuPro-ohjelmiston kautta saatavaa nettivälitteistä ohjelmaa, jota ei tarvitse fyysisesti asentaa laitteelle. Yhteys tapahtuu suoran linkin välityksellä, jonka asiakas saa sähköpostiin. Videoyhteydessä käytetään WebRTC teknologiaa, joka on vahvasti salattua ja täyttää Valviran ja EU:n säädökset tietoturvasta. Tietoja ei tallenneta palvelimille ja tiedot suojataan ns. päästä-päähän salauksella.
Lähteitä
Webinaari 15.2.2023: Satu Pihlaja: Etäterapian hyödyt ja haitat. Järj. Brightlife.
Day, S. X. & Schneider, P.L. (2002): Psychotherapy Using Distance Technology: A Comparison of Face-to-Face, Video, and Audio Treatment
Sperandeo, R. ,Cioffi, V. , Mosca, L.L. (ym.) (2021): Exploring the Question: "Does Empathy Work in the Same Way in Online and In-Person Therapeutic Settings?"